Tammikuu

Tammikuun viimeinen päivä. Miten aina tammikuun lopussa tuntuu siltä, että joulusta on jo ikuisuus. Mulla on tämä tammikuun loppu mennyt sairastellessa, joten ei ole tarvinut paljon sitä ompelukonettakaan rasittaa. Torstaina töissä särki koko päivän päätä ja muutenkin oli hutera olo. Työpäivän jälkeen kipaisin kirpparilla ja siellä vointi romahti ihan täysin. Jotenkin sain raahauduttua kotiin ja sen jälkeen olenkin vaan maannut sohvalla.

Tammikuussa keskityin kodin suhteen enimmäkseen siivoamiseen ja käsitöiden suhteen saamaan villapaitani valmiiksi. Nyt onkin jo pari melkein valmista juttua odottamassa helmikuuta :)

Tammikuussa tuli myös kotiin kirje, joka oli osoitettu tulevalle ekaluokkalaiselle ja hänen huoltajilleen. Se tunne, kun esikoisen kouluun lähtö konkretisoituu tuollaiseen kirjeeseen ja sen jälkeiseen kouluun ilmoittautumiseen, ei vaan voi sanoilla kuvailla. Mutta nyt on poika ilmoitettu uuden kotikaupunkinsa kouluun ja syksyllä meillä asuu koululainen, läksyineen ja Wilmoineen (kaiken pahan alku ja juuri kuulemma :D).

Huomena olis vielä saikkupäivää luvassa. Olotilassa ei kyllä vieläkään ole kehumista, mutta pakko yrittää käydä pienellä happihyppelyllä. Kaksi päivää on mennyt nimittäin todella tehokkaasti puhelimella netissä roikkuessa ja jotain langanpätkiä päätellessä. Eniten harmittaa se, kun perjantain vapaapäivä meni hukkaan sairastelun takia :D

Vetoketjun kesytystä

Olen tosi surkea vetoketjujen kanssa, varsinkin ompelun ;D Eilen innostuin kuitenkin taas ompelemaan ja testailin vetoketjun ompelua kahteen tyynynpäälliseen.

Eurokankaan palalaarista löydetyt kankaat taipui yhdeksi tyynynpäälliseksi ja yhdeksi makkaratyynyksi. Makkaratyyny on sen kokoinen, että sisään rullattua tavallisen aikuisten peiton täytteeksi.

Vetoketjun kanssa alkaa sujua jo ihan hyvin, ainakin sellaisen tavallisen. Toi piilovetoketju on vielä vähän haastava, mutta kyllä tuosta makkaratyynystä tuli kuitenkin ihan yhteiskuntakelpoinen :)

Iski taas kauhia ompeluvimma noiden tyynyjen myötä ja piirtelin jo uusia kaavoja jos saisi lähiaikoina jotain uutta aikaiseksi. Tänään loppuu kuitenkin viiden päivän vapaat ja loppupäivä on täynnä ohjelmaa, joten ompelukone saa levätä ainakin muutaman päivän.

Mainiot vaatteet

Kudoin pipoa, mutta loppui jämälangat auttamattomasti kesken, niin ajattelin esitellä nämä ihanat Mainion vaatteet, jotka saapuivat pari päivää sitten.
Ennen vaatteita palaan kuitenkin vielä aiheeseen "jämälangat". Mä en oikeesti usko että kukaan voi kutoa omista jämälangoistaan yhtään mitään valmista, tai sitten niitä lankoja pitää olla ihan tolkuttomasti, että saa niin hienoja ja värimaailmaltaan harmoonia luomuksia aikaseksi :D Allekirjoittanut joutuu ainakin huomena marssimaan kauppaan ja ostamaan mustaa isoveikkaa ja ehkä paria muuta...

Sitten vaateeisiin.
Ylemmät paidat on pienemmälle, alemmat isommalle. Tilasin molemmille pojille tarkoituksella seuraavan koon vaatteita, kun heillä sattuu olemaan tämän hetkistä kokoa tarpeeksi, mutta ainakin emu ja veideri paidat olivat jo ihan passeleita. Pöllö-paita johon pikku-J ihastui ikihyviksi on vielä sopivasti reilu, samoin super-hieno huppari-takki, jonka tilasin ensi syksyn koulun aloitusta silmällä pitäen.

Mainion vaatteita on tupsahdellut vastaan jo jokatoisessa blogissa, mutta koska kahden poikalapsen äitinä tiedän miten paljon poikia sorretaan vaatemarkkinoilla, niin pakko hehkuttaa sen puolesta, että yllätyin positiivisesti merkin valioimasta. Kerrankin sellaisia vaatteita, jotka ovat erilaisia ja kivan näköisiä vaatteita myös pojille poiketen massatuotannosta, kokoja löytyi myös isommille (eli 122cm ylöspäin) ja hintakin on kohtuullinen.
Ja saahan mun sisäinen-hippi hyvän mielen myös siitä, että vaatteet on luomupuuvillaa ja ovat eettisesti tuotettuja.

Seuraavaa mallistoa odotellessa!

Väljempi arki ja blogille uusi nimi

Aloitin tän vuoden alusta tekemään vajaata työviikkoa, eli mulla on noin 3 vapaata per viikko. Vuorotyöstä johtuen vapaat menee miten sattuu ja tällä viikolla olin kokonaiset kaksi päivää töissä. Tänään olen ollut vapaalla, kuten vielä seuraavat neljä päivää!
Tätä luksusta kestää tosin vain neljä kuukautta, koska kesän luultavasti painan duunia sata prossasesti niska limassa :( Elokuussa kun esikoinen aloittaa koulun (apua!!), niin jatkan luultavasti lyhennettyä.

En ole kylläkään käyttänyt näitä ensimmäisiä viikkoa kovin hyvin hyödyksi lasten kannalta. Ollaan oltu lähinnä kotosalla ja olen keskittynyt kaappien raivaamiseen. Onneksi on ollut niin surkeat ja vaihtelet kelit, ettei retket ole kauheesti houkuttanutkaan!
Nyt on kuitenkin kaikki kaapit ja vaatehuone siivottu ja aurinkokin on alkanut taas viihtyä tuolla taivaalla, joten eiköhän meilläkin aleta enemmän liikkumaan taas ihmisten ilmoilla :)

Tämä päivä on mennyt vielä lähinnä siivoillessa ja ruokakaappiin täudennystä hakiessa, koska mulla on harvinainen vapaapäivä myös lapsista. Molemmat pojat on nimittäin tänään hoidossa. Huomena, kuten yleensä muutenkin pikku-J on mun kanssa kotona ja iso-J neljä tuntia aamupäivällä eskarissa.

Kun ei tarvitse töissäkään olla kokoaikaa, niin keksin jopa blogille viimein uuden nimen! Esikoisen mielestä se ei ollut typerä, joten päätettiin se laittaa :D

Ensimmäinen.

Vihdoin se valmistui! Ensimmäinen villapaita (virallisesti neulepaita) nimittäin.
Aloitin tämän juhannuksena, mutta sitten tuli helteet ja kutomishommat jäi. Jatkoin syksyllä etukappaleen loppuun, jonka jälkeen pienempi perillinen hukkasi mun puikot jonnekin (ei ole vieläkään löytynyt! :D ). Vasta ennen joulua muistin ostaa uudet 3,5mm puikot ja aloitin takakappaleen. Eilen sain viimeisen sauman ommeltua kiinni :)

Oon aina ajatellut, että villaneuleen kutominen aikuiselle on jotenkin ihan super-haastava homma, mutta eipä tuossa nyt mitään suurempia hankaluuksia ollut. Saumojen ompelua lukuunottamatta, on nimittäin ihan pikkusen pyllystä :D Muuten jäi tosi hyvä fiilöis tästä tuotoksesta, vaikka ensimmäinen reaktio oli, että ihan kamala!

Lanka: Filati da Collezione: Pocho

Puikot: 3,5mm

Ohje: Novita-lehti KESÄ 2013

Seuraava keskeneräisyys odottelisi jo valmistumistaan tuolla käsityökorissa, mutta en tiedä jaksanko heti aloittaa uutta saumojen ompelua!

Lomalla

Kuten jo ennen joulua mainitsin, oltiin marraskuun puolen välin jälkeen koko perheen voimin viikko Kanarialla Playa del Inglesissä.

Ensimmäinen rantaloma minulle ja pojille, sekä ensimmäinen ulkomaanmatka lasten kanssa. Miehen vanhemmat olivat vuokranneet kuudeksi viikoksi huoneiston Inglesistä, jossa mekin oman lomaviikon vietimme. Appivanhemmat lähtivät meidän kanssa samalla lennolla, mutta jatkoivat vielä viisi viikkoa lomailua meidän jälkeen... Olisi itsekin voinut :D

Reissu meni ensimmäiseksi perhelomaksi tosi kivasti. Ei kohdattu mitään suurempia vastoinkäymisiä ja jäi sellainen fiilis että voi lähteä lasten kanssa reissuun toisenkin kerran :D

Kukaan ei sairastunut, matkatavarat ei hävinneet, lennot ei olleet myöhässä, sää suosi (yksi sateinen päivä viikon aikana), lapset viihtyi ja appivanhempienkin kanssa viikko saman katon alla sujui hyvin.

Jos jotain negatiivista haluaa keksiä, niin lennot oli aika kamalat noiden poikasten kanssa, tai ainakin tuon kolme vuotiaan. Kuusi tuntia on pitkä aika yrittää viihdyttää lasta joka ei malta nukkua, eikä myöskään jaksa istua paikallaan. Eli ei ole meidän perhe ihan heti lähdössä Thaimaaseen lomailemaan ja istumaan lentokoneeseen! :D

Takaisin tullessa oli hieman helpompaa, kun oli yölento ja molemmat pojat nukahti melkein heti. itsellä oli kyllä hieman paikat puuduksissa, kun istuin keskellä ja yritin pitää molempia poikia kainalossa ja lämpimänä (mies istui tyytyväisenä toisella puolella käytävää ja kehtasi vielä Helsinkiin tullessa valittaa puutuneita paikkoja! Sai kyllä huutia :D).

Matkakohteesta itsestään muutamalla sanalla. Eläkeläisten suosiossa taitaa enimmäkseen nykyään olla, lapsiperheitä ei nähty kuin pari. Ei ole juuri mitään aktivitettiä juottoloiden ja syöttölöiden lisäksi. Lapsille löydettiin kävelymatkan säteeltä yksi pieni kolmen laitteen huvipuisto, joka oli aina kiinni. Eli viikko meni lähinnä huoneiston allasalueella tai meren rannalla uiden ja aurinkoa ottaen. Hieman kauempana (Maspalomaksessa?) olisi ollut vesipuistoa ja muuta touhua, mutta ei viitsitty uimataidottomien lasten kanssa sinne lähteä :D Viikko meni nopsaan ja yhtenä iltana käytiin miehen kanssa kahdestaan pelaamassa minigolfia ja juomassa muutamat oluset. Muuten vietettiin päivät altaalla tai merten rannalla, viikko oli sen verran lyhyt aika ettei pojatkaan ehtineet kyllästyä. Itse olisin voinut maata enemmänkin auringossa, mutta Jimin päikkärit ja ruoka-ajat hieman haittasivat mun grillaantumista ;D

Ei siis ollut mikään elämysmatka, mutta sopiva irtiotto arjesta keskellä pimeintä marraskuuta, josta kaikille jäi hyvä mieli.

parvekkeelta näkymä altaalle

parvekkeelta näkymä merelle

allekirjoittanut pönöttää :)

tätä kaipaan: aamukahvi auringossa! :)

Joulupussukka

Ennen joulua valmistui ensimmäinen kirjovirkkaus. Piti antaa eräälle joululahjaksi, mutta viimeistely jäi ja pussista tuli suurempi mitä suunnittelin. Ehkä ensi (tai siis tänä) vuonna kokeilen uudestaan.

Olin ensin ihan hukassa tuon kirjovirkkauksen kanssa. Jouduin purkamaan parikin kertaa ekat kierrokset, kun kuviot lähti "karkuun". Mutta onneksi ystäväni Google osasi auttaa tässäkin asiassa ;)

Lanka: Novita Isoveli

Virkkuukoukku: nro 5

Ohje: Novita talvi 2014

Tyytyväinen lopputulokseen ja kuvatkin onnistui hyvin. Ilmeisesti ennen joulua on siis paistanut aurinko... :)

Joulu meni niinkuin etukäteen ajattelinkin ja uuden vuode olin "perinteisesti" töissä, joten siitäkään ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa.

Eilen kerättiin kotoa joulu pois ja odotan jo innolla uuden treenikauden alkamista ja näiden pyhien loppumista!

Tänään tuli muuten kouluun ilmottautumiskirje meidän eskarilaiselle! Tuntuu samaan aikaan kamalalta ja ihanalta. Toisaalta haluaa että nuo lapsukaiset pysyy aina 1-3 vuotiaina, mutta kuitenkin ihanaa kun ne kasvaa eikä ole enää niin kiinni lapsissa koko ajan. Vaikka pitää varmasti paikkaansa myös se, että mitä isompi lapsi, sitä isommat murheet. Kamala-ihana-äitiys <3