Sohva

Onhan tuo kooltaan nyt hiukan sopivampi, kuin se edellinen. Ja hieman myös valoisampi.

Joulusta

Joulunalus viikko. Kaikilla on kiire ja kamalasti tekemistä. Öö, paitsi mulla. Normi työviikko. Töiden lisäksi käynyt treenaamassa ja poikien joulujuhlassa. Ostamassa Prismasta pari lahjaa, leiponut pullaa ja iltaisin virkkaillut.

Jotain pientä joulua tullut kotiin laitettua, mutta ei meidän kämppä voi varsinaisesti miksikään joulun ihmemaaksi kutsua. Mennään taas mun vanhempien luokse jouluksi eli ainakin aatoksi ja kummien luo syömään joulupuuro. Eli ei tarvitse kotona millään tavalla "laittaa joulua".

Tykkään kyllä joulusta ihan super-paljon ja ihailen kaikkia ihania joulukoteja ja koristeita. En vain osaa tehdä meidän kodista kovin jouluisen näköistä. Lapset syö jouluikarkit ja hedelmät kipoista ja kissat tuhoaa joulukasvit ym. asetelmat :D Eli ei maksa vaivaa.
Yksi lemppari joulunalus-puuhista on ihmisten jouluvalojen kyttäily kadulta. Kenellä on kerrostalon hienoimmat valot ja onko joku edellisvuoden suosikki laittanut tänä vuonna samat valot :D Hullua!

Kaksi jouluperinnettä mä olen kyllä lyhyehkön äiti-urani aikana kehitellyt, joista olen pitänyt yllättävän hyvin kiinni.

Perinnen numero 1. PIPARIT ja PIPARKAKKUTALO
Me leivotaan aina Itsenäisyyspäivänä poikien kanssa pipareita ja piparkakkutalo. Tai jos olen tosi-huonosti töissä sinä päivänä, niin Itsenäisyyspäivän välittömässä läheisyydessä.

Ollaan käytetty samaa kaavaa jo muutama vuosi ja tänä vuonna noi talon mallit lensi leipomisen jälkeen roskiin. Ensi vuonna jotain uutta. Piparkakkutalon tuhoamisen saa meillä aloittaa Uuden vuoden aattona. Siihen asti pönöttää pölyyntymässä kirjahyllyssä :P Piparit tulee kyllä syötyä moneen kertaan ennen joulua :D

Perinne numero 2. JOULUKUUSI
Koska harvemmin tulee oltua jouluaattona kotona, niin meillä tuodaan joulukuusi sisään kolmantena adventtiviikonloppuna, eli reilu viikko ennen aattoa. Ensin tehdään joulusiivous, pestään lattiat ja pyyhitään pölyt ym. ja sitten -meidän tapauksessa kasataan- joulukuusi olohuoneeseen. Pojat on hoitanut koristelun suurimmaksi osaksi.

Enää viisi yötä jouluun! Vietetään tämä aika rauhaisasti joko jouluisissa tai jouluttomissa kodeissamme! <3

p.s. Huomena näette uuden sohvan! <3

Sohvasten perhe

Meidän olohuoneessa näyttää 10 päivää ennen joulua tältä:

Sohvattomalta :)

Jouduttiin luopumaan meidän ihanasta isosta ja pehmeästä löhö-sohvasta pienen olohuoneen takia. Yksi pala siinä oli liikaa ja se ylimääräinen pala teki tämän huoneen niin ahtaaksi, että päätettiin luopua siitä. Ja koska ostimme alkukuusta myös uuden sängynrungon, piti kissojen raapimapuu saada makuuhuoneesta mahdutettua olohuoneeseen. Lumipalloefekti :D

Onneksi ei tarvitse kuitenkaan kauaa lattialla istua, sillä käytiin eilen ostamassa jo uusi sohva, joka tulee perjantaina. Aamulla tuntui kyllä aika orvolta istua poikien kanssa lattialla ja katsella joulukalenteria, takapuoli puutuu tämmöisellä vanhuksella :D

Näistä paikoista tullaan ensi viikko tappelemaan ;D

Sohva on meidän perheelle muutenkin ehkä kaikkein tärkein ja yhdistävin huonekalu. Vaikka olen pitänyt siitä kiinni, että kaikki syö aamupalan ja lämpimät ateriat ruokapöydän ääressä yhdessä, niin sohva on sen jälkeen yhdistävin tekijä. Eikä kaikki aika siis mene todellakaan telkkarin katsomiseen, vaan kahvitellaan, pelaillaan lautapelejä, luetaan, kudotaan ja jopa askarrellaan sohvalla/sohvapöydän ääressä.

Siksi meillä olikin sohvan suhteen tiukat kriteerit ja yhdessä huonekalukaupassa huomasin myyjän jopa hieman tuskastuvan, kun rouvalle ei mikään kelvannut :D

Otsikon Sohvasten perhe onkin mun yksi suosikki sarjoista pikku kakkosessa! Vanhemmat ja lapset mokailee, mutta kaikki asiat ratkotaan sohvalla ja loppu on aina onnellinen :)

Sohvaan liittyy oikeastaan sekin, että Jimi nukkuu tänään ensimmäistä kertaa ilman tuttia yönsä. Vanhaa sohvaa pois vietäessä löydettiin sohvan alka rikkinäinen kissan pureskelema tutti ja kerrottiin sitten Jimille, että tutit on rikki ja ne pitää antaa tontuille. Tontut tuo sitten vastineeksi lahjoja jouluna :D Meillä ei ole käytetty ainakaan vuoteen tuttia muuhun kuin nukahtamiseen ja odotin jo kauhulla miten tänään käy. Mutta hyvin kävi, poika nukahti lähes yhtä nopeasti kuin tutin kanssa, eikä edes kertaakaan kysynyt sitä! :)

Nähtäväksi jää kuinka monta heräämistä ensi yönä tarvitaan...

Herääminen.

En ole pariin kuukauteen kirjautunut blogiin, saati lukenut muiden postauksia. On väsyttänyt ja masentanut. Tänään satoi lunta (ensimmäisen kerran kunnolla koko talvena!) ja mieli piristyi. Niin ahdistun tosta marraskuun pimeydestä :(

Päätin jo lopettaa blogin kirjoittamisen, mutta tänään tylsyyksissäni kirjauduin tänne sisään ja selailin vanhoja postauksia. Tuli ikävä ja ajattelin alkaa kirjoittelemaan tänne uudestaan.

Meille ja mulle on tapahtunut syksyn aikana paljon postauksen arvoisia asioita, mutta ne kaikki on jäänyt mun syys-mörön alle. Käytiin esimerkiksi ensimmäistä kertaa koko perheen voimin lomalla ulkomailla!

Mutta näistä kaikista menneistä ja tulevista jutuista kirjoittelen huomena ja tulevina päivinä lisää. Kunhan löydän kameran, niin tulee jotain kuviakin (kameraa yritin tänään etsiä, mutta en löytänyt mistään.. :D).

Enää 11 yötä jouluun! Nautitaan siitä <3